Viininkäyttö ei sovi suomalaiseen kristillisyyteen
Aino-Maija Riutamaa de Mata ihmetteli
Ristin Voitossa (RV 27) liian tiukkoja asenteita viinin
juontiin. Ehkä hänen kirjoituksessaankin oli kapea näkökulma asiaan.
Eri
kulttuureissa viinillä voi olla juomana erilainen rooli. Mitä sitten
uskovan perheen viininkäyttö kertoo täällä Suomessa? Se on viesti muille
siitä, että uskovat elävät niin kuin monet ihmiset elivät ennen
uskoontuloaan. Uskoontulo on kuitenkin muuttanut monien suhteen viiniin
ja alkoholin käyttöön.
Suomalaisessa kulttuurissa alkoholin
merkitys on varsin erilainen kuin monissa muissa maissa. Nuorten
alkoholinkäyttö on humalahakuista, tosin myös päihteettömien nuorten
osuus on lisääntynyt. Suomessa alkoholistiperheen varjo ja häpeä osuu
liian moniin perheisiin ja sukuihin. Se ei ole kaunis kulttuurielämys
vaan jotain aivan muuta.
Nuorten alkoholinkäyttö on
syrjäytymisriski ja johtaa helposti myös avioeroon ja työttömyyteen.
Mitä kaikkea alkoholinkäyttö saa aikaan perheissä, sitä on tässä
tarpeetonta edes kuvata. Suomi näyttäytyy muulle maailmalle
väkivaltaisena maana, ja siihen on alkoholilla merkittävä osuus.
Tätä
taustaa vasten olisi hämmentävää edustaa viini- ja olutkulttuuria
seurakunnassa. Seurakunta voi toki jakaantua absolutisteihin ja viiniä
juoviin, mutta eikö meillä ole varaa ajatella lähimmäisiämme, kun teemme
elämänvalintojamme, jotka näkyvät myös muille kuin itsellemme.
Tähän
kysymykseen tuskin koskaan löytyy lopullista vastausta. Jokainen
ihminen tekee omia päätöksiään ja arvovalintojaan, ja niin saa ollakin.
Uskon,
että Riutamaa de Matan kirjoituksessa vaikuttimet olivat puhtaat, ja
hänelle viinin käyttö on normaaliin ruokailuun ja kulttuuriin liittyvä
tapa. Mutta kun siirrämme sen suomalaiseen kulttuuriin, sen merkitys
muuttuu heti ihan toiseksi.
Tiina KeskinenKälviä
Raamatun rell
10/2016Kirjallisuus:The